2021-mi aningaasaatikilliortut

Saqqummersitami matumani Kalaallit Nunaanni innuttaasut, aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut, sammineqarput. Pineqartut ukiui, suiaassusaat, ilaqutariinnermi inissisimanerat kiisalu inoqarfimmi sumi najugaqarnerat immikkut sammineqarput. Qallunaat sammisami ilisimasallit ataatsimiitsitaliaannit piitsuussusermi agguaqatigiissillugu isertitanut misissuineq tunngavigineqarpoq. Kalaallit Nunaannili innuttaasut akornanni misissuinermi pineqartut piitsunik taanagit aningaasaatikilliortunik taaneqarput, politikkikkut piitsuussutsimut killigititamik aalajangersaasoqarnikuunnginnera erseqqissarniarlugu.

 

Aningaasaatikilliortutut taaneqartut tassaapput piffissami ukiuni pingasuni sivisussusilimmi ukiut tamaasa isertitanut killiliussamit appasinnerusunik isertitallit. Aningaasaatikilliortutut taaneqartut isertitaannut killigititaq agguaqatigiissillugu isertitat 50 pct.-iannut inissinneqarsimasoq tunngavigalugu inernerit tulleriiaarneqarput. Isertitanut killigititaq 60 pct.-inngorlugu naatsorsuutit kisitsisaataasivimmi nassaarineqarsinnaapput.

 

Naatsorsuutinit allanit assigiinngissutsit

Naatsorsueqqissaartarfimmit isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissani piffissani tulleriaani isertitat nikingassutaannut naatsorsuutit, nunat tamalaat akornanni uuttuutit atorneqartut tunngavigalugit suliarineqarsimasut, saqqummiunneqareerput[1].

 

Gini-koefficienti, at Risk of Poverty-rate aamma 80/20 ratio tassaapput isertitat nikingassutaannut uuttuutit assigiinngitsut pingasut, isertitat qanoq agguaassimanerinut assigiinngitsunik nassuiaatinik tunngaveqartut. Isertitat agguaanneqarnerini uuttueriaatsit pingasut tamarmik immikkut nassuiaateqarput.

 

·         Gini-koefficienti tassaavoq isertitanut tamanut agguaassinnermi uuttuut,

 

·         piitsuussutsimullu uuttuummi (at-risk-of-poverty rate) isertitat appasinnerpaat sammineqartarput,

 

·         Ratio-80/20-milu isertitat qaffasinnerpaat appasinnerpaallu inissisimanerat uuttortarneqartarluni.

 

Naatsorsueqqissaartarfimmit isertitat pillugit saqqummersitami ilaqutariit meerartallit akornanni immikkut Gini-koefficienti atorlungu isertitat agguataarneqarnerinik immikkoortumik saqqummiisoqarnikuuvoq.

 

 

Saqqummersitami saqqummertussanilu tulliuttuni tunngaviit

Naatsorsueqqissaartarfiup isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiaanut ilassutitut saqqummersitaq ukiumut ataasiarluni suliarineqartarpoq.

 

Saqqummersitaq arfinilissaanneerluni aningaasaatikilliortut pillugit saqqummersitaavoq. Innuttaasunut, isertitanut, inunnik isumaginninnermut kiisalu ilinniartitaanermut tunngasuni nalunaarsuiffinni kisitsinermi ilanngunneqarsimasuni annikitsumik aaqqiisoqarsimasinnaavoq.

Tamannalu peqqutigalugu saqqummersitami matumani piffissami 2011-miit 2021-mut aningaasaatikilliortut amerlassusaat kiseqqinneqarput, 2021-milu saqqummersinneqarsimasunit kisitsisit inerneri allannguuteqarput.

 

Soraarnerussutisiat akileraarutaasalernerat pillugu malittarisassat nutaat

2017-imi januaarip aallaqqaataani soraarnerussutisianut akileraartalernermut malittarisassat nutaat atuutilerput. Taamaasilluni 2017-imiit soraarnerussutisiassanut akiliinerit Kalaallit Nunaata avataaniittut akileraarutaasalerlutik.

 

Isertitat atoriaannaat, saqqummersitami matumani naatsorsuinermi tunngavigineqartut, 2017-imi sulisitsisunit soraarnerussutisiassanut akiliinernik Kalaallit Nunaata avataani inissisimasunik, 2017-imilu januaarip aallaqqaataaniit akileraarutaasussannik imaqarput. 2018-mi Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi akileraarusiinermut suliani aatsaat immikkoortiterneqarsinnaalernerannik, isertitaniillu atoriaannarnit ilanngaatigineqarsinnaalernerannik tamanna peqquteqarpoq.

 

Saqqummersitamilu matumani ukiuni pingasukkaani isertitat isiginiarneqarmata ukiuni 2017-imi, 2018-imi kiisalu 2019-imi inernerit 2017-imi nalunaarsuutinit tunngaviusunit ukiunut allanut tamakkiisumik sanilliunneqarsimanngitsunit sunnerneqarsimasinnaapput.

 

Kisitsisaataasivik

Kisitsisaataasivimmi naatsorsuutit uuttuutaannik nammineq toqqartuilluni kisitsisinik aallertoqarsinnaavoq, soorlu najugaqarfik, ukiut, suiaassuseq aamma ukioq naatsorsuiffiusoq malillugit. 2011-miit 2021-mut naatsorsuutit Kisitsisaataasivimmi nassaarineqarsinnaapput.

 

 

Naatsorsuinermi inernerit

Immikkoortumi matumani misissuinerup inerneri takussutissianngorlugit saqqummiunneqarput. Takussutissiani takuneqarsinnaapput inuttaasut amerlassusaat, isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit inissisimasut uuttuutinut procentimullu pineqartumut agguaallugit. Aningaasaatikilliortut pillugit annertunerusumik naatsorsuutinut – ilaatigut isertitat agguaqatigiissinnerini 60 pct.-it tikillugit inissisimasunut naatsorsuutinik imalinnut – Naatsorsueqqissaartarfiup Kisitsisaataasivia: bank.stat.gl innersuussutigineqarpoq, tassani tabelinik annertunerusumik kisitsisitalinnik aallertoqarsinnaavoq.

 

Isertitat agguaqatigiissinnerinut killigititap ataani inissisimasut amerlassusaat nikerarsinnaapput. Tamanna Kalaallit Nunaanni innuttaasut ikittunnguunerannik nuuttarnerannillu peqquteqarpoq. Misissuinermi uuttuutit imarisaat annertuneruleriartortillugit tamanna ersarinnerulertarpoq. Taamaattumik ukiumut allannguutit ataasiakkaat tunngavigalugit annertuunik inernilersuinnginnissaq eqqumaffigineqassaaq.

 

Aningaasaatikilliortut ukiui malillugit

Aningaasaatikilliortutut inissisimassangaanni ukiuni tulleriinni pingasuni ilaqutariit isertitaat atoriaannaat isertitat agguaqatigiissinnerini killigititaq ataallugu annertussuseqartariaqarput. Ukiut pineqartut tassaapput ukiut tulleriit pingasut naanerini naatsorsuiffigineqartut.

 

2021-mi misissukkat amerlassusaasa 4 pct.-ii isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit atoriaannarnik isertitaqarsimapput. Takussutissiaq 1 malillugu aningaasaatikilliortutut inissisimasuni 20-niit 29-nut ukiullit annertunerpaapput.

 

Takussutissiaq 1. Aningaasaatikilliortut isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit isertitallit, annertussusaat amerlassusaallu ukiut malillugit

Ukiut

2017

2018

2019

2020

2021

2021

 

Annertussusaat (pct.-inngorlugit)

Amerlassusaat

0-4   .........

6

7

7

8

8

256

5-9   ..........

4

3

3

5

5

145

10-14 .........

2

2

2

3

3

79

15-19 .........

6

6

6

6

7

145

20-24 .........

7

8

8

8

9

236

25-29 .........

7

8

7

9

9

274

30-34 .........

5

6

6

6

6

203

35-39 .........

4

4

4

4

4

137

40-44 .........

2

3

3

4

4

114

45-49 .........

3

2

2

3

3

65

50-54 .........

2

2

2

2

3

97

55-59 .........

3

3

3

2

3

111

60-65 .........

2

2

2

3

2

88

65-69 .........

1

1

1

1

1

30

70-74 .........

0

0

0

0

1

6

75 + ..........

0

0

0

0

0

5

Katillugit ......

4

4

4

4

4

1.991

Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/SONOU01

 

Aningaasaatikilliortut najugaqarfiit malillugit

2020-mi Tasiilami, Qaanaami, Kangaatsiami Upernavimmilu taakkulu najugaqarfiini aningaasaatikilliortut isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit isertitallit annertunerpaasimapput.

 

Takussutissiaq 2. Aningaasaatikilliortut isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit isertitallit, annertussusaat amerlassusaallu najugaqarfiit malillugit

 

2017

2018

2019

2020

2021

2021

 

Annertussusaat (pct.-inngorlugit)

Amerlassusaat

Nanortalik  

5

5

6

5

6

83

Qaqortoq .........

4

3

3

3

3

69

Narsaq ...........

3

3

2

4

4

55

Paamiut ..........

3

4

3

4

4

41

Nuuk ............

3

3

3

3

3

460

Maniitsoq .........

3

3

4

4

3

95

Sisimiut ..........

2

2

3

3

3

140

Kangaatsiaq .......

7

8

5

7

8

75

Aasiaat ...........

3

3

4

5

5

120

Qasigiannguit ......

3

2

2

1

1

8

Ilulissat ...........

2

3

3

3

4

175

Qeqertarsuaq ......

2

2

1

1

1

9

Uummannaq .......

2

2

2

3

4

72

Upernavik .........

8

8

8

9

9

243

Qaanaaq .........

10

9

8

9

8

54

Tasiilaq ...........

9

11

11

11

12

290

Ittoqqortoormiit .....

3

4

2

2

1

2

Katillugit .........

4

4

4

4

4

1.991

Nalunaarut: Ivittuut Nuummut ilanngullugu naatsorsorneqarpoq.

Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/SONOU02

 

Aningaasaatikilliortut illoqarfinni nunaqarfinnilu

Isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit isertitaqarlutik aningaasaatikilliortut illoqarfinnut nunaqarfinnullu agguaanneri annertuumik assigiinngissuteqarput. 2021-mi nuna tamakkerlugu illoqarfinni aningaasaatikilliortutut inissisimasut 4 pct.-iupput, nunaqarfinnilu savaateqarfiit ilanngullugit 8 pct.-iullutik.

 

Takussutissiaq 3. Aningaasaatikilliortut isertitat agguaqatigiissinnerini 50 pct.-it ataallugit isertitallit, annertussusaat amerlassusaallu illoqarfinni nunaqarfinnilu najugallit malillugit

 

2017

2018

2019

2020

2021

 

Amerlassusaat

Illoqarfinni  

1.175

1.237

1.220

1.338

1.397

Nunaqarfinni ......

469

485

492

542

594

Katillugit  

1.644

1.722

1.712

1.880

1.991

 

Annertussusaat (pct.-inngorlugit)

Illoqarfinni  

3

3

3

3

4

Nunaqarfinni ......

7

7

8

8

9

Katillugit  

4

4

4

4

4

Nalunaarut: Savaateqarfiit nunaqarfinnut ilanngullugit naatsorsorneqarput.

Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/SONOU02

 

Inersimasut aningaasaatikilliortut ilaqutariit suussusaat malillugu

Ilaqutariinnut kisitsisitigut paasissutissat atorlugit inersimasut aningaasaatikilliortutut inissisimasut kisermaajunerat aappaqarneralluunniit malillugit immikkoortiterneqarsinnaapput. Taamatuttaaq ilaqutariinni meeqqat inuusuttullu angajoqqaaminni najugallit amerlassusaat malillugit immikkoortiterisoqarsinnaavoq. Takussutissiami 4-mi takuneqarsinnaavoq inersimasut aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut kisermaat inersimasunut aappariinnut naleqqiullugit annertunerungaatsiartut.

 

Takussutissiaq 4. Inersimasut aningaasaatikilliortut annertussusaat amerlassusaallu, ilaqutariit suussusaat kiisalu meeqqat inuusuttullu angajoqqaaminni najugallit amerlassusaat malillugit

 

2017

2018

2019

2020

2021

 

Amerlassusaat

Kisermaat meeraqanngitsut .........  

905

926

909

977

1.040

Kisermaat ataatsimik meerallit .......

122

133

136

153

149

Kisermaat ataatsimit amerlanerusunik meerallit

70

61

60

73

81

Aappariit meeraqanngitsut ..........

30

47

61

52

65

Aappariit ataatsimik meerallit ........

36

38

37

27

37

Aappariit ataatsimit amerlanerusunik meerallit

45

60

70

81

78

Katillugit ......................

1.208

1.265

1.273

1.363

1.450

 

Annertussusaat (pct.-nngorlugit)

Kisermaat meeraqanngitsut .........  

7

7

7

8

8

Kisermaat ataatsimik meerallit .......

8

9

9

9

9

Kisermaat ataatsimit amerlanerusunik meerallit

8

7

6

8

8

Aappariit meeraqanngitsut ..........

0

1

1

1

1

Aappariit ataatsimik meerallit ........

1

1

1

1

1

Aappariit ataatsimit amerlanerusunik meerallit

1

1

1

1

1

Katillugit ......................

4

4

4

4

4

Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/SONOU04

 

Meeqqat inuusuttullu aningaasaatikilliortut ilaqutariit suussusaat malillugu

Ilaqutariinnut kisitsisitigut paasissutissat aamma meeqqanut inuusuttunullu inersimasunik najugaqatilinnut imaluunniit aappariinnik inersimasunik najugaqatilinnut aningaasaatikilliortutullu inissisimasunut immikkoortiterinissamut periarfissiipput. Takussutissiaq 5-imi takuneqarsinnaasutut meeqqat inuusuttullu aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut kisermaanik inersimasunik ilaqutallit meeqqanut inuusuttunullu inersimasunik aappariinnik ilaqutalinnut sanilliullugit annertunerupput.

 

Takussutissiaq 5. Meeqqat inuusuttullu aningaasaatikilliortutut inissisimasut, annertussusaat amerlassusaallu ilaqutariit suussusaat malillugit

 

2017

2018

2019

2020

2021

 

Amerlassusaat

Kisermaat ........

327

320

309

374

391

Aappariit   

109

137

130

143

150

Katillugit........

436

457

439

517

541

 

Annertussusaat (pct.-inngorlugu)

Kisermaat ........

7

8

8

8

9

Aappariit   

1

1

2

2

2

Katillugit........

3

4

4

4

4

Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/SONOU03

 

Aningaasaatikilliortut suiaassuseq malillugu

Aningaasaatikilliortutut inissisimasut suiaassusaat malillugit immikkoortiterinerup takutippaa angutit amerlanerusut aningaasaatikilliortutut inissisimasut. 15-iniilli 29-nut ukiulinni arnat amerlanerullutik.

 

Takussutissiaq 6. Aningaasaatikilliortutut inissisimasut annertussusaat ukiut suiaassuserlu malillugit, 2021

Ukiut

Angutit

Arnat

Angutit

Arnat

 

Annertussusaat (pct.-inngorlugu)

Amerlassusaat

0-4   .............

9

7

138

118

5-9   .............

4

6

63

82

10-14 ............

2

3

38

41

15-19 ............

6

9

61

84

20-24 ............

7

10

103

133

25-29 ............

8

9

136

138

30-34 ............

7

5

121

82

35-39 ............

5

4

83

54

40-44 ............

5

3

73

41

45-49 ............

4

2

48

17

50-54 ............

4

2

70

27

55-59 ............

4

1

82

29

60-65 ............

3

1

65

23

65-69 ............

2

1

24

6

70-74 ............

1

0

4

2

74 + .............

1

0

3

2

Katillugit  

5

4

1.112

879

Najoqqutaq: https://bank.stat.gl/SONOU01

 

 

 

 


[1] Naatsorsueqqissaartarfik, 2022. 2021-mi isertitat.